Incorporating International Collaboration and Usability Evaluation Into a Technical Communication Course

This chapter describes how globalization and rapid technological change are transforming technical communication both in academia and the corporate world. Products and technologies are used by a variety of user groups, and usability has become an important requirement. The transnational pedagogical collaboration, the Trans-Atlantic and Pacific Project, has taken up the gauntlet by providing students with a simulated professional environment and sharing insights into collaborative writing, translation, and usability evaluation. By reflecting on previous studies and the author´s experiences, this article explores issues relevant to teachers when incorporating international collaboration and usability evaluation into a technical communication course. It describes international student collaboration regarding usability practices and discusses the benefits and challenges of usability evaluation as part of international collaboration. It concludes by suggesting guidelines for teachers to facilitate international collaboration and usability evaluation in higher education setting.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Designing Heuristics for Accessible Online Text Production

Governments and public organisations provide digital services and share information on websites, so web content needs to be accessible to all citizens. Text remains the main form of providing information, and reading is the primary way to interact with digital services. However, existing guidelines are not adequate for content creators in public organisations. The wide scope and technicality of these guidelines make them confusing, difficult to understand and challenging to implement. To respond to this emerging need, in this paper, we contribute improvements to the guidance of accessible text production by proposing heuristics with a design science approach. Specifically, we (1) review accessibility guidelines and determine improvement factors related to text accessibility, (2) establish a design and evaluation workshop with 38 students, and (3) verify the feasibility of the proposal with content creators. Our evidence shows that the proposed accessibility heuristics are clear and easy to understand, and they are useful for content creators.© 2022 Scandinavian Journal of Information Systems & Authors.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Työelämän asettamat vaatimukset teknisen viestinnän koulutuksesta valmistuneille

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää työelämän edellyttämiä vaatimuksia suomalaisesta teknisen viestinnän yliopistokoulutuksesta valmistuneiden näkökulmasta. Viime vuosien nopea tieto- ja viestintätekninen kehitys on muuttanut työtä ja sen tekemistapoja erityisesti tietotyön ytimessä olevilla aloilla, kuten teknisessä viestinnässä, jossa teknistä tietoa suunnitellaan, tuotetaan ja välitetään eri tavoin erilaisille kohderyhmille. Työn ja työskentelytapojen muuttuessa keskustelu työelämän edellyttämistä vaatimuksista eli kvalifikaatioista on vilkastunut. Tavoitetta lähestyttiin seuraavilla tutkimuskysymyksillä: millaisia kvalifikaatioita teknisen viestinnän ala ja työelämä ylipäätään edellyttävät korkeakoulutetuilta, millaisissa työtehtävissä teknisen viestinnän yliopistollisesta koulutuksesta valmistuneet ovat ja millaisia kvalifikaatioita heidän työtehtävänsä edellyttävät sekä miltä osin heidän työtehtävänsä ovat teknistä viestintää. Teknisen viestinnän koulutuksesta valmistuneiden näkemyksiä selvitettiin kyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat Vaasan yliopiston Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneet. Vastausten analysoimiseksi muodostettiin analyysikehys teknisen viestinnän tuote-, toiminta- ja toimijanäkökulmista sekä työelämän kvalifikaatioista ja teknisen viestinnän kvalifikaatioista. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että teknisen viestinnän yliopistollisesta koulutuksesta valmistuneiden näkemykset työelämän vaatimuksista vahvistivat ja osittain täydensivät aikaisempia tutkimustuloksia. Työelämän vaatimukset sekä teknisen viestinnän alalla että yleisesti kohdistuivat tutkimuksen mukaan 1) itsenäiseen toimintaan, kuten kykyyn sopeutua uusiin tilanteisiin; 2) laaja-alaiseen viestinnälliseen ja välineelliseen osaamiseen, kuten sisällöntuotantoon ja -hallintaan sekä 3) toimintaympäristöjen tuntemukseen, kuten projektinhallintaan. Tutkimuksen perusteella teknisestä viestinnästä muodostui kuva dynaamisena ja eteenpäin suuntautuvana alana, jossa toiminta ja sen toteuttajat, tekniset viestijät, nousevat keskeisiksi. Tekninen viestintä voidaan näin määritellä teknisen tiedon suunnitteluksi, tuottamiseksi, välittämiseksi ja hallinnaksi sekä siitä viestimiseksi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Minimalism Heuristics Revisited : Developing a Practical Review Tool

Purpose: This article looks at existing minimalism literature and the application of minimalism heuristics. It proposes a revised set of minimalism heuristics to be used at different phases of the minimalist documentation process. The goal is to offer a practical tool for technical communication professionals. Method: The revised heuristics are a combination of a literature review, the best practices of technical communication, and a company pilot study where the heuristics were tested. Results: The article offers a revised list of minimalism heuristics, to be used as part of the minimalist documentation process to ensure documentation quality. Conclusion: The technical communication field is charting new ground in the era of responsive design and mobile platforms.In this new landscape, the principles of minimalism have much to offer. The proposed minimalism heuristics comprise one strategy of applying minimalism for better documentation quality.©2021 Society for Technical Communication.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Yliopiston opinnäytteiden ohjaajien roolit ja tutkielmien kirjoittamisen tuki

Artikkelissa tarkastellaan eri tieteenalojen tutkielman ohjaajien näkemyksiä tutkielmien ohjaamisesta, joka nähdään tutkielman tuottamista kehystäväksi institutionaaliseksi käytännöksi. Näin ollen se voi heijastua myös tuotettuihin teksteihin niihin tehtyinä valintoina. Ohjaajien näkemyksien kautta kuvaamme, millaisin tavoin ja keinoin tutkielmaa tekevää opiskelijaa ohjataan ja millä tavoin ohjaajat ohjaustilanteissa asemoivat itsensä suhteessa opiskelijoihin. Ohjaamisen keinoja tarkastellaan jakaen ne neljään erilaiseen institutionaaliseen käytäntöön: pedagogisiin käytäntöihin, tutkimusprosessikäytäntöihin, tekstilajikäytäntöihin ja arviointikäytäntöihin. Ohjaajien asemoituminen suhteessa opiskelijoihin kuvataan ohjaajaroolin käsitteen avulla. Ohjaajarooli nähdään diskurssirooliksi, joita ohjaajalla voi olla useita samassakin tilanteessa. Ohjaajien kuvausten kautta tuloksena on hahmoteltu neliosainen malli ohjaajarooleista: ohjeistaja, mentori, tilanteeseen sopeutuja ja vastuuttaja. Sama ohjaaja voi omaksua kulloinkin parhaaksi näkemänsä roolin, mutta hän voi myös omaksua itselleen vain yhden roolin.© 2020 VAKKI ry ja kirjoittajatfi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Enhancing students' skills in technical writing and LSP translation through tele-collaboration projects: teaching students in seven nations to manage complexity in multilateral international collaboration

International audiencePartnerships involving language projects have been common, but most have paired just two nations at a time (Jarvenpaa & Leidner, 1999; Flammia, 2005, 2012; Herrington, 2005, 2008; Humbley et al., 2005; Stärke-Meyerring & Andrews, 2006; Mousten et al., 2010). That changed in 2010, when universities in five nations, long involved in the Trans-Atlantic Project (TAP) began a far more complex international learning-by-doing project (Maylath et al., 2013). By 2012, universities in two more nations were added. In forming their students into cross-cultural virtual teams (CCVTs), instructors asked, how can students best learn experientially to manage complex international/interlingual technical documentation projects? During multilateral collaborations, two projects took place simultaneously: a translation-editing project and a writing-usability testing- translation project. The undertakings’ complexity was central in the students’ learning, thereby preparing students for the international, multilingual, multicultural environments in which students can be expected to operate after they graduate. Further, the projects succeeded in increasing trans-cultural and language awareness among students with little in extra funding

Teknisen dokumentaation käyttäjälähtöisyys

Tutkielmassa tarkastellaan teknisen dokumentaation käyttäjälähtöisyyttä ja sen ilmenemistä teknisessä asiakaskohtaisessa dokumentaatiossa. Tutki-musongelmana on kysymys siitä, mitä käyttäjälähtöisyydellä tarkoitetaan ohjelmistodokumentaatiossa ja miten se ilmenee käytännössä. Tavoitteena on selvittää alan käsitteistöä, koska teknisen dokumentaation käyttäjälähtöisyyttä on tutkittu vähän. Tavoitteena on myös tarkastella käyttäjälähtöisyyttä käytännön näkökulmasta eli selvittää, miten käyttäjälähtöisyys ilmenee dokumentaatiossa, joka on laadittu tietyille asiakkaille. Tutkimusaineistona on ABB Transmit Oy:n Releet ja Kaukokäytöt -divisioonan Projektit-osaston asiakaskohtainen dokumentaatio, jota verrataan kirjallisuudessa esitettyihin käyttäjälähtöisen dokumentaation edellytyksiin ja niistä muodostettuihin käyttäjälähtöisyyden tunnuspiirteisiin. Tutkimuksessa haastatellaan Projektit-osaston asiakaskohtaista dokumentaatiota käyttäviä henkilöitä, ja haastattelutuloksia verrataan käyttäjälähtöisyyteen liitettäviin tunnuspiirteisiin. Ohjelmistodokumentaation käyttäjälähtöisyyteen vaikuttavat mm. dokumentaatiota käyttävien henkilöiden ammatti, tietokoneohjelmiin liittyvä osaaminen, henkilökohtainen asenne sekä lukutapa ja -tottumukset. Alan kirjallisuudessa keskeisimmiksi käsitteiksi nousivat tarkoituksenmukaisuus, ymmärrettävyys, yksiselitteisyys, johdonmukaisuus, helppokäyttöisyys, virheettömyys ja luotettavuus. Haastattelujen perusteella kävi ilmi, että Projektit-osaston asiakaskohtainen tekninen dokumentaatio on käyttäjälähtöistä etenkin tarkoituksenmukaisuuden ja ymmärrettävyyden suhteen.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Technical communication at polytechnics - extent and Content of Education

Kehittämishankkeessa perehdyttiin teknisen viestinnän alan ammattikorkeakoulutukseen Suomessa ja Saksassa. Hankkeessa selvitettiin, minkä laajuista teknisen viestinnän alan koulutustarjonta oli, mitä teknisen viestinnän alan ammattikorkeakoulutus sisälsi, sekä millaisia taitoja ammattikorkeakoulujen teknisen viestinnän alan koulutusohjelmien kuvaukset ilmensivät. Hankkeessa esitettyihin kysymyksiin haettiin vastausta Suomen ja Saksan ammattikorkeakoulujen www-sivustojen sisällönanalyysin keinoin sekä Cargile Cookin (2002) teknisen viestinnän pedagogiikan teoreettista kehystä soveltaen. Kehystä verrattiin saksalaisen Karlsruhen ammattikorkeakoulun (Hochschule Karlsruhe -Technik und Wirtschaft) Technische Redaktion - koulutusohjelman yhdeksän moduulin ja 19 opintojakson kuvauksiin. Suomen ja Saksan ammattikorkeakoulujen teknisen viestinnän alan koulutustarjonnan laajuuteen ja sisältöihin perehtyminen osoitti, että tarkastelun kohteina olleissa ammattikorkeakouluissa teknistä viestintää opetettiin erilaajuisina kokonaisuuksina, yksittäisistä kursseista kokonaisiin tutkintoihin. Saksassa teknistä viestintää tarjottiin laajoina, tutkintoon johtavina koulutusohjelmina. Teknisen viestinnän alaan kuuluvat opintojaksot voivat sisältyä erityyppisiin tutkintoihin. Suomen ammattikorkeakouluissa teknisestä viestinnästä tarjottiin yksittäisiä opintojaksoja lähinnä tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmissa. Moduuli- ja opintojaksokuvaukset paljastivat, että Cargile Cookin (2002) pedagoginen kehys painottui teknologisen tason taitoihin, joita myös ilmeni yksistään joissakin kuvauksissa. Useimmista kuvauksista oli löydettävissä useita eri taitoalueita ilmentäviä tekstejä, joten kuvauksissa oli paljon päällekkäisyyttä. Yksikään kuvaus ei ilmentänyt eettisen tason taitoja.The development project examined the technical communication education at polytechnics in Finland and in Germany. The extent and the content of education were examined through an analysis of the participating polytechnics' curricula. The theoretical frame for technical communication pedagogy by Cargile Cook (2002) was applied to examine the literacies of technical communication courses at Hs Karlsruhe - University of Applied Sciences. The study showed that the extent of technical communication education at the polytechnics varied from individual courses to extensive degree programs. In Germany there were extensive degree programs of technical communication in different fields. In Finland there were individual technical communication courses that belonged mostly to various degree programsin engineering and technology. The study of the literacies of technical communication courses at Hs Karlsruhe - University of Applied Sciences showed that the competencies of technological literacy were emphasized. Technological literacy was an integral component of the technical communicationinstruction. Most of the courses contained competencies of many literacies, none of the literacies were taught in isolation. However, the competencies of ethical literacy were not found